Rahkasammal on ekologinen ja uusiutuva luonnonvara

Rahkasammal on ekologinen ja uusiutuva luonnonvara, jonka mahdollisuuksia erilaisiin käyttökohteisiin kehitetään tällä eri puolilla. Pisimmällä ollaan kasvualustakäytössä. Rahkasammalkasvualustat ovat toimineet ammattiviljelykokeissa jopa paremmin kuin turve- ja kivivillakasvualustat.

Rahkasammalen soveltuvuus esimerkiksi kasvualustan raaka-aineeksi perustuu sen solurakenteeseen, joka näkyy oikeanpuoleisessa kuvassa. (Kuvat: Hannu Salo)
Rahkasammalen soveltuvuus esimerkiksi kasvualustan raaka-aineeksi perustuu sen solurakenteeseen, joka näkyy oikeanpuoleisessa kuvassa. (Kuvat: Hannu Salo)

Suomessa rahkasammalen keruuseen sopivia alueita arvioidaan olevan jopa satoja tuhansia hehtaareja. Sammaleen keruu eroaa merkittävästi kasvuturpeen tuotannosta mm. siksi, ettei aluetta tarvitse kuivattaa. Sammalen keruualueita ovat luonnontilaltaan jo muuttuneet turvemaat, esimerkiksi vajaatuottoiset metsäojitusalueet.

Sammalen kasvu jatkuu keruualueella. Maisema ja pintakerroksen lajisto palautuvat kasvuedellytysten mukaisesti erilaisten sukkessiovaiheiden jälkeen.

Rahkasammalta kerätään noin 15‒25 senttimetrin kerros suon pinnasta yleensä kaistoina tai sieltä täältä sammalmättäitä poimien. Sammalen kasvu jatkuu ja sukkessio etenee kasvuedellytysten mukaan. Samallle alueelle voidaan palata keräämään rahkasammalsatoa kasvuolosuhteista riippuen jopa jo reilun parinkymmenen vuoden kuluttua. Rahkasammalen keruuta voidaankin pitää aidosti uusiutuvan luonnonvaran hyödyntämisenä.

Rahkasammalkasvualustat ovat toimineet hyvin ammattiviljelyssä. (Kuva: Biolan)
Rahkasammalkasvualustat ovat toimineet hyvin ammattiviljelyssä. (Kuva: Biolan)

Rahkasammalen keruualueet 2016-2022

Klikkaamalla keruaalueen nimeä pääset katsomaan sen sijainnin.

Vuosi 2016

1. Hoikkasuolenneva, Kihniö, 3,3 ha
2. Keisarinneva, Kihniö, 5,2 ha
3. Nimetönneva, Virrat, 2,1 ha
4. Nivusneva, Parkano, 5,3 ha

Vuosi 2017

5. Hakoneva, Parkano, 4,7 ha
6. Kivisalmenneva, Seinäjoki, 1,6 ha
7. Peurainneva 1, Seinäjoki, 7,1 ha
8. Peurainneva 2, Seinäjoki, 10,8 ha

Vuosi 2018

9. Liminganneva, Seinäjoki, 2,0 ha
10. Peurainneva 3, Seinäjoki, 3,6 ha
11. Sarvineva, Kihniö, 7,0 ha

Vuosi 2019

12. Hietasalonneva, Seinäjoki, 5,0 ha
13. Liminganneva, Seinäjoki, 8,0 ha

Vuosi 2020

14. Alkkia, Karvia, 8,8 ha
15. Kivisalmenneva, Seinäjoki, 15,1 ha
16. Sarvineva, Kihniö, 5,8 ha

Vuosi 2021

17. Haukineva, Seinäjoki, 23 ha
18. Matoneva, Alavus, 8,8 ha
19. Tuuranneva, Virrat, 11,3 ha
20. Vasikkaneva, Jalasjärvi, 14,0 ha
21. Ylimysneva, Parkano (ennallistamiskohde)

Vuosi 2022

22. Haapokonto, Seinäjoki, 19,3 ha
23. Haukineva, Kurikka, 11,5 ha
24. Haukineva, Peräseinäjoki, 5,0 ha
25. Iso Kinttaissuo, Oulu, 13,5 ha
26. Kairinneva, Halsua, 13,5 ha
27. Kontionneva, Kurikka, 6,3 ha
28. Korpisalonneva, Vimpeli, 10,7 ha
29. Kärjenrimpi, Vaala, 2,2 ha

YHTEENSÄ 234,5 HEHTAARIA